Lukuemäntä kirjoittaa
Nyt minä Sellon Börje päästän lukuemäntäni ääneen:
Kaikki eivät ymmärrä miksi pitäisi lukea koiralle.
Toiset taas ymmärtävät tosi hyvin mistä on kyse.
Sellaisia koiria, joille on luettu ja luetaan on varmasti ollut perheissä aina.
Mutta tänä vuonna tänä kesänä Börje on Sellon kirjaston oma lukukoira.
Kouluttaminen ja treenaaminen takaa koiralle työn ja vapaa-ajan tarkan rajan.
Börje on vielä pentu. Nyt mennään treenaamisen alkutaipaleella ja koiranpennulla on oltava koiranpennun elämä. Se ei ole lelu. Siksi myös työajat ovat rajoitetut ja lomaakin on paljon.
Koiraa ja arkaa lukijaa on suojeltava. Heidän keskinäinen hetkensä on osattava turvata - on luotava maaginen taikapiiri, jonka sisälle mahtuvat vain karvaiset korvat ja luettu tarina.
Lukukoiraa on pari kertaa eri keskustelupalstoilla kritisoitu siitä, että nyt se korvaisi vanhempien kiinnostuksen lapsen lukemaan opettelussa. Näin ei suinkaan ole. Monet vanhemmat ovat tulleet mukaan Börjen luo ja varanneet häneltä lapselle lukuaikaa. Sitä voi lukea kotona ja sitten taas Börjelle kirjastossa.
Idean ydin on siinä, että Börjelle kelpaa millainen lukeminen vain. Vaikka olisi ässävika, ärräsorahdus, änkytys, sana- ja tavusekoilua, hidasta tai liian nopeaa, kaikki on positiivista lukemista. Kyse on luottamuksesta Börjen ja lukijan välillä. Lukijan lukutaito, itsevarmuus ja esiintymistaitokin kasvaa hiljaa hiipien lukukoiran avulla.
Börjen kylttymätön kuunteluinto on kritiikitöntä. Ja sen antama palaute on aina fantastinen: hännän huiskaus tai moiskautus. Palkkioksi lukija antaa Börjelle pienen namin.
Toivon, että tämä kertoo hieman Börjestä ja hänen työstään Sellon kirjastossa.
Raisa
http://www.kotimaa24.fi/blogit/suositelluimmat/article/?bid=121&id=17896
Kaikki eivät ymmärrä miksi pitäisi lukea koiralle.
Toiset taas ymmärtävät tosi hyvin mistä on kyse.
Sellaisia koiria, joille on luettu ja luetaan on varmasti ollut perheissä aina.
Mutta tänä vuonna tänä kesänä Börje on Sellon kirjaston oma lukukoira.
Kouluttaminen ja treenaaminen takaa koiralle työn ja vapaa-ajan tarkan rajan.
Börje on vielä pentu. Nyt mennään treenaamisen alkutaipaleella ja koiranpennulla on oltava koiranpennun elämä. Se ei ole lelu. Siksi myös työajat ovat rajoitetut ja lomaakin on paljon.
Koiraa ja arkaa lukijaa on suojeltava. Heidän keskinäinen hetkensä on osattava turvata - on luotava maaginen taikapiiri, jonka sisälle mahtuvat vain karvaiset korvat ja luettu tarina.
Lukukoiraa on pari kertaa eri keskustelupalstoilla kritisoitu siitä, että nyt se korvaisi vanhempien kiinnostuksen lapsen lukemaan opettelussa. Näin ei suinkaan ole. Monet vanhemmat ovat tulleet mukaan Börjen luo ja varanneet häneltä lapselle lukuaikaa. Sitä voi lukea kotona ja sitten taas Börjelle kirjastossa.
Idean ydin on siinä, että Börjelle kelpaa millainen lukeminen vain. Vaikka olisi ässävika, ärräsorahdus, änkytys, sana- ja tavusekoilua, hidasta tai liian nopeaa, kaikki on positiivista lukemista. Kyse on luottamuksesta Börjen ja lukijan välillä. Lukijan lukutaito, itsevarmuus ja esiintymistaitokin kasvaa hiljaa hiipien lukukoiran avulla.
Börjen kylttymätön kuunteluinto on kritiikitöntä. Ja sen antama palaute on aina fantastinen: hännän huiskaus tai moiskautus. Palkkioksi lukija antaa Börjelle pienen namin.
Toivon, että tämä kertoo hieman Börjestä ja hänen työstään Sellon kirjastossa.
Raisa
http://www.kotimaa24.fi/blogit/suositelluimmat/article/?bid=121&id=17896
Kommentit
Lähetä kommentti