Lukukoirat Pedadoggit Bruno ja Emil

O-lin  ei-len  har-joit-te-le-mas-sa  Sel-lon  kir-jas-tos-sa. Park-ki-hal-lis-sa  o-li pe-lot-ta-vaa. Mu-siik-ki-o-sas-tol-la  o-li ki-vaa. Lau-loin vä-hän. Siel-lä ei tar-vin-nut lu-kea.

MI-NÄ O-LIN EI-LEN PUU-TAR-HU-RI Leik-ka-sin  i-sän-tä-ni kans-sa nur-mik-ko-a. Tu-lin i-han vih-re-äk-si. E-män-tä-ni ot-ti vih-reis-tä tas-suis-ta va-lo-ku-vi-a.

Minä tahtoisin kuulla sen sadun, jossa on niitä valkoisia mustapikkuisia koiria ja se kauhea nainen, jolla on mus-ta-val-koi-nen  tukka. Voitaisiin myös vaan katsoa niitä kuvia.

Börje aloittaa Lukukoirana Sellon kirjaston kesäkeitaalla 1.6. iltapäivällä. Börje on kauhean herkkä kylmälle ja kostealle, joten jos sää on ihan kamala niin hän jää kotiin nukkumaan.